Haave keväästä

Tämän päivän räntäsateessa voi vain haaveilla keväästä. Niinpä kaivelin kuva-arkistoja ja päätin päästä tunnelmaan vaikka väkisin. Tässä jaan sitä vähän teillekin:

Pikku talviot ovat siitä mukavia, että ne viihtyvät missä vain. Meillä on ongelmallinen etelärinne, jossa on huono maa ja joka on tosi kuiva. Mutta tämä ikivihreä sitkeä kasvi viihtyy siinäkin. Ja kukkii kauniisti heti alkukesästä.

Esikot ja helmililjat ovat lyömätön pari!

 Tulppaanit kurottavat ylväinä kohti valoa.

 Narsissit eivät petä. Ne nousevat joka kevät ja kukkivat pitkään.

 Tämä on keväällä ehdoton lempparipenkkini. Se on niin täynnä kevätkukkioita ja kun nämä alkavat hiipua, alkavat tulikellukat kukkia.

Jännityksellä odotan, mitä tästä viime vuonna raivaamastani ja perustamastani kukkapenkistä nousee nyt keväällä. Toivottavasti kaikki, mitä pitääkin. Nyt siinä on ainakin hirmuisesti lunta päällä, mutta paikka on sellainen, että lumi myös sulaa nopeasti, kun aurinko alkaa heittää lämmittäviä säteitään.

Siementilaus on tehty ja nyt vain odotellaan. Joitakin siemeniä voisin mahdollisesti laittaa kiertoon, koska taimia en mahdu kasvattamaan niin paljoa. Olisiko kiinnostusta sellaiseen? Tulossa melko tavallisia yksi- ja monivuotisia kukkien siemeniä.
Minullakin alkaa jo ääni pikkuisen palailla, vaikka vielä olenkin puhekiellossa. Mukavaa torstaita ja tulevaa viikonloppua teille. 

Talvi puutarhassa

Talvi on jo pitkällä puutarhassakin. Tämä blogi on uinunut varsinaista talviuntaan, mutta puutarhuri ei toki. Talvi on hyvää aikaa tehdä suunnitelmia ensi kesää varten ja koska ensimmäinen siemenluettelo jo tipahti postiluukusta, alkaa myös kylvöjen suunnittelu käynnistyä. Sitten kun kevät saapuu, kelit sanelevat melko pitkälle sen, miten suunnitelmat alkavat toteutumaan. Oikeastaan suunnittelu onkin yksi parhaista osioista, koska silloin eivät vielä realiteetit paljoa häiritse, vaan voi antaa mielikuvituksen ja haaveiden lentää vapaasti. Kevättä ja kesää odotellessa, talvisia kuvia puutarhasta. Olkaapa hyvät :)

                      Rauhaisaa Joulunaikaa!

Syystöitä

On sitten puuhailtu aina sateen välillä pihalla, jotta saisi sen hiljalleen talvikuntoon. Sain viimein Goijit istutettua maahan, toivottavasti talvehtiminen onnistuu, niissä oli vielä muutama kukkakin.
Pepino päärynä-meloneista en saanut satoa, joku öttiäinen söi kaikki kukat :( Otin parhaan taimen nyt sisälle ja koetan saada sen hengissä ensi vuoteen. Ei hyvältä näytä, pudottaa mokoma kaikki lehtensä...
Kukkasipuleita on kaivettu maahan kunnioitettava määrä ja odotan kovasti kevättä, jotta kaikki taas hehkuisi :)

Porkkanat nostin viikonloppuna ja ihan hyvä sato tuli, pienimuotoinen oli viljelmä. Varsinaisia jötiköitä ovat meidän porkkanat...

Kaikki muut, paitsi neiti Vieno Kauno, joka on sievistelijä....

Oikein mukavaa syksyistä viikkoa kaikille!

Lintuja syksyn puutarhassa

Tässä tyttäreni ottamia kuvia pihan linnuista.

Ihania syyspäiviä teille kaikille!

Syksy se saapuu...

Sieltä se tulee, ei voi mitään. Toisaalta, syksyssäkin on puolensa ja kukkijansa...
Mukavaa viikkoa teille ihanaiset, minä täällä niistän nenää flunssan kourissa.

Satoa

Satoa alkaa viimein tulemaan. Munakoiso, joka viimeksi oli kuvassa, on nyt tässä alla.

 Ensimmäiset ja odotetut kurkut on syöty ja onneksi lisää on tulossa.

 Tomaateissa ollaan pysytty omavaraisina jo viikko. Aikaisemminkin on saatu maistella, mutta lisäksi on pitänyt ostaa kaupasta.

 Suippopaprikat olivatkin oransseja. Sitten muistinkin, että otin siemeniä sekä punaisista että oransseista, ja ne menivät apulaiseni(Leevi) toimesta hiukka sekaisin kuivuessaan. Muissakin taimissa on vihreitä raakileita, saa nähdä, kumpia niistä tulee. Ekat oranssit on jo syöty ja olivat oikein mehukkaita.

Lisäksi ollaan herkuteltu perunoilla, sipuleilla ja kesäkurpitsalla, josta olen tehnyt keittoja, paistoksia ja täyttettyjä kesäkurpitsoja, namia kaikki. Kyllä sadon korjuu on mukavaa.


Kasvihuoneen lisäksi myös puutarha antaa nyt satoaan.

 Puutarhavadelmia on valtavasti. Ne ovat ihania smoothiessa, jogurtissa, puuron päällä tai sellaisenaan. Tänään niitä oli myös kääretortun välissä.

 Mustatviinimarjat alkavat kypsyä, niitä pääsee jo napsimaan pensaasta. Pian keitän niistä hilloa, joka on aivan huippua kanaruokien kanssa. Lapsetkin tykkäävät. Loput menevät sitten mehumaijaan flunssamehuksi. Parempaa lääkettä ei olekaan!

Punaiset ovat niin suuria, että viinirypäleet jäävät melkein toiseksi(no ehkä vähän liiottelen,,,) Niistä on jo tehty piirakkaa ja syöty sellaisenaan. Niistäkin loput pääsevät mehustukseen...

Omenoita joutuu vielä odottamaan, mutta ainakin näyttäisi niitäkin tulevan ihan mukavasti. Viime vuonna ei  ollutkaan juuri ongelmaa, mitä niistä tekisi, koska niitä ei ollut. Mutta nyt sato näyttää hyvältä, mutta ei ylitsepursuavalta - onneksi!


Oikein ihanaa viikonloppua kaikille kukkakuvin!